Qigong on ikivanha kiinalaiseen lääketieteeseen perustuva terveysliikuntamuoto, jossa yhdistetään liike hengitykseen ja erilaisiin meditatiivisiin tekniikoihin. Qi merkitsee elämänenergiaa, gong hienovaraista taitoa. Kirjaimellisesti qigong on siis hienovaraista taitoa hallita kehossa kiertävää elämänenergiaa.

 

QIGONG ON KOKONAISVALTAISTA TERVEYSLIIKUNTAA

Qigongilla vaalitaan ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia yhdistämällä hallittu liike hengitykseen ja meditatiivisiin tekniikoihin kehon energiakierron virkistämiseksi ja tasapainottamiseksi. Sen perustana ovat muun muassa kiinalaisen lääketieteen meridiaanioppi, viiden elementin teoria ja pyrkimys vastakohtien, yinin ja yangin, tasapainottamiseen. 

Länsimaisesta näkökulmasta tarkastellen qigong vaikuttaa erityisesti kehon sidekudoksiin eli faskiaan. Qigongissa keho tuottaa faskian kaipaamaa lempeää liikettä, joka etenee faskialinjoissa niin sanottuja kineettisiä ketjuja pitkin. Qigong avaa ja voitelee faskiaa, lisää kehon liikelaajuuksia, rahoittaa hermostoa ja tehostaa nestekiertoa.

Tiesitkö muuten, että ihmiskehon faskialinjat mukailevat suureksi osaksi kiinalaisen lääketieteen energiakanavia eli meridiaaneja? Voidaankin pohtia, mitä muinaiset kiinalaiset elämänenergialla eli qillä kaunopuheisuudessaan oikein tarkoittivat. Faskiassa muodostuvaa pietsosähköistä ilmiötä kenties?

Erilaisia qigong-suuntauksia on olemassa yli 3 000. Tässä blogissa puhutaan klassiseen kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvasta taolaisesta qigongista. Siinä keskeisenä filosofisena ajatuksena on saumaton yhteys luontoon ja ihmisen näkeminen osana maailmankaikkeutta, henkisenä ja fyysisenä olentona. Harjoitteilla pyritään ennen kaikkea kokonaisvaltaiseen yinin ja yangin tasapainoon.

Tässä blogitekstissä tarkastellaan qigongin harjoittamista fyysisestä näkökulmasta. Qigongin harjoittamisen energeettistä näkökulmaa ja henkistä näkökulmaa tarkastellaan omissa teksteissään.

 

QIGONG ON HIDASTA LIIKETTÄ YHDISTETTYNÄ HENGITYKSEEN

Qigong perustuu hitaisiin liikesarjoihin, jotka rytmittyvät sisään- ja uloshengitykseen. Hengitys aloittaa aina liikkeen, liike ei aloita hengitystä. Sisäänhengityksen alkaminen sysää liikkeen alkuun, ja liikkeen kulminaatiopiste saavutetaan keuhkojen ollessa täynnä ilmaa. Uloshengitys käynnistää liikkeen seuraavan vaiheen, ja kun keuhkot ovat tyhjentyneet kokonaan ja hengitykseen tulee pieni luontainen tauko, keho rentoutetaan ja liikkeen annetaan jatkua itsestään (jos se on jatkuakseen), kunnes on seuraavan sisäänhengityksen ja liikkeen seuraavan vaiheen aika.

Liikkeen sovittaminen hengitykseen auttaa säilyttämään liikkeen hitaana. Hitaassa liikkeessä on helpompi huolehtia sitä, että liike etenee häiriöittä kehon kineettisiä ketjuja pitkin. Kineettisiä ketjuja pitkin eteneminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että liike etenee keskivartalossa saumattomasti nikama nikamalta selkärankaa ylöspäin tai alaraajoissa jalkapohjista nilkkojen ja polvien kautta lantioon jokaisen osasen osallistuessa vuorollaan liikkeentuottoon. Hidas liike on myös turvallista ja hallittua, eikä se pääse karkaamaan liian pitkälle kehoa vahingoittaen.

QIGONGISSA TEHDÄÄN VAAN EI SUORITETA

Qigongin liikesarjoista osa on näennäisesti helppoja ja yksinkertaisia, osa hieman monimutkaisempia. Näennäisestä helppoudestaan huolimatta yksikään liikesarja ei ole mikään läpihuutojuttu, jonka voi käydä tekaisemassa puolihuolimattomasti, tai muussa tapauksessa olennainen osa qigongista jää puuttumaan. Jos vartaloa kiertäessä ajatukset harhautuvat siihen, mitä pitikään käydä hakemassa kaupasta, liike ei ole hallittua eikä harkittua – taiten tehtyä. Silloin se ei ole qigongia, elämänenergian hienovaraista hallintaa, vaan se on pelkkää vartalonkiertoa.

Toisaalta yksikään liikesarja ei ole tarkoitettu tehtäväksi hampaat irvessä mahdollisimman tehokkaasti kehon ääriasennoissa. Kehoa voi kuormittaa ja haastaa, mutta qigongissa se tehdään aina kehon ehdoilla yhteistyössä kehon kanssa. Haara-asentoa ei kannata syventää pelkän lihaskuormituksen lisäämiseksi, jos asennon hallitseminen vie tällöin liikaa huomiota varsinaiselta liikkeeltä. Kiertoa ei kannata puskea lihastyöllä väkisin pidemmälle, vaan kun seinä tuntuu tulevan vastaan, keho rentoutetaan ja jäädään tunnustelemaan, syveneekö venytys vielä itsestään rentoutumisen sulattaessa kireyttä.

Kehon kuunteleminen ja kehon ehdoilla tekeminen ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei qigong tuntuisi missään – päinvastoin! Kun qigongia tekee antaumuksella ja keskittyen, tulee käyttäneeksi monipuolisesti sellaisia syviä lihaksia, jotka jäävät arjen askareissa helposti vaille liikettä. Tavanomaista syvemmälle edennyt kehon liike tuntuu qigongin jälkeen rasituksena kehossa, ja pienet lihakset saattavat ilmoitella seuraavana päivänä itsestään. 

Tärkeintä on kuulostella, kaipaako keho palauttavaa vai kuormittavaa qigongia. Samoista liikkeistä saa tehtyä kuormittavia tai palauttavia sen mukaan, mitä qigongilta sillä hetkellä kaipaa. Qigong on erinomainen liikuntamuoto esimerkiksi uupuneille, joiden keho kaipaa lempeää liikettä. Kehon liike on tärkeää uupumisesta toipumisessa, mutta liikkeen ei tule kuormittaa kehoa, vaan verryttää sitä ja elävöittää sen toimíntaa.

Qigong on myös erinomainen keino palauttaa kehoa rankemmasta voima- tai kestävyysharjoittelusta. Qigong-oppien mukaan veri seuraa qitä. Toisin sanoen, kun elämänenergian eli qin kierto vilkastuu, vilkastuu myös veren ja kudosnesteiden kierto, mikä tehostaa palautumista. Palauttavan qigongin jälkeen olo kehossa onkin ihanan kevyt, ja rankemman treenin rasitukset ovat tipo tiessään!

JOKAINEN QIGONGAA OMAAN TAHTIINSA JA OMALLA TYYLILLÄÄN

Jokaisella on oma luontainen hengitysrytminsä ja sitä myötä oma luontainen qigong-rytminsä. Kun qigong-liikkeet sovitetaan omaan hengitykseen, mieli pääsee uppoamaan kehon liikkeeseen, tunnustelemaan hengitystä ja tuottamaan liikkeen hengityksen ohjaamana. Liikesarjat etenevät omaa tahtiaan, oman hengityksen rytmiä mukaillen. 

Jokaisen keholla on myös oma luontainen rakenteensa ja omat liikelaajuutensa, joten liikesarjat eivät näytä koskaan ulospäin täysin samanlaisilta eri ihmisten tekeminä. Qigongissa ei tule verrata itseään toisiin, vaan keskittyä vain omaan tekemiseen ja sen tunnustelemiseen, kuinka liike etenee omassa kehossa. Toinen on väistämättä notkeampi kuin toinen, pääsee syvemmälle kyykkyyn ja pidemmälle taivutukseen. Sillä ei ole mitään merkitystä.

Merkitystä on ainoastaan sillä, että antaa liikkeen virran imaista sisäänsä niin, että ajan- ja paikantaju katoavat ja kaikki huomio keskittyy oman kehon tuottamaan liikkeeseen ja oman kehon tuntemuksiin. Hienoimmillaan qigong onkin hengityksen tahdittamaa kehon ja mielen saumatonta yhteispeliä. 

Kiinnostaisiko kokeilla qigongia käytännössä? Varaa paikkasi Olosijan viikkotunnille!