Pitkittynyt stressi on nykypäivän suurin uhka terveydelle

Nykypäivänä meitä ei uhkaa pensaassa vaaniva peto, vaan arjen loputon kiire, joka ei jätä sijaa stressireaktion purkautumiselle ja kehon palautumiselle. 

Jomottaako päätäsi, eikö ajatus oikein kulje? Etkö saa illalla unta tai heräätkö kesken unien murehtimaan asioita – tekemättömiä töitä, tekemääsi virhettä tai sitä, miten aiot selvitä seuraavasta päivästä? Tykyttääkö sydäntäsi, onko sinulla erikoisia vatsaoireita, oletko väsynyt ja alakuloinen? Jos vastasit joihinkin edellisistä kysymyksistä myöntävästi, saattaa syynä olla nykypäivän suurin uhka terveydelle: pitkittynyt stressi, joka on vieläkin yleisempää kuin uskoisi.

MITÄ PITKITTYNYT STRESSI TARKOITTAA?

Kehon stressireaktio on pohjimmiltaan hyvä. Se auttaa meitä pysymään hengissä ja toimimaan tiukan paikan tullen. Luontaisesti stressireaktion on tarkoitus kestää vain lyhyen ajan: Akuutti vaara uhkaa, ja on tehtävä nopeasti päätös siitä, miten toimia. Sen jälkeen toimitaan, ja vaaran mentyä ohi reaktio laantuu, keho palautuu ja mieli elpyy.

Pitkittynyt stressi tarkoittaa puolestaan sitä, että ihmiselle luontainen ”taistele tai pakene” -reaktio, jää kehoon päälle. Stressihormonit, kortisoli etunenässä, ovat kroonisesti koholla, eivätkä kehoa palauttavat prosessit pääse kunnolla käyntiin. Pahimmassa tapauksessa levosta sekä elimistön palautumisesta ja elpymisestä huolehtiva parasympaattinen hermosto ei pysty aktivoitumaan lainkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keho ei saa riittävästi lepoa, vaan koko ajan mennään niin sanotusti kulutuksen puolella.

Pitkittyneen stressin oireet ovat moninaiset: päänsärky, lihaskireydet, univaikeudet, vatsavaivat, sydämentykytys, verenpaine, painon kertyminen, aivosumu, alakuloisuus, innottomuus… Pitkittynyt stressi nakertaa pikku hiljaa kehoa ja mieltä, eikä ole siis ihmekään, että pitkittynyt stressi on nykypäivän suurin terveysuhka.

Keho ja mieli yrittävät kyllä kertoa meille kipujen, väsymyksen ja muiden oireiden kautta, että olisi aika hiljentää tahtia. Emme kuitenkaan osaa aina kuunnella itseämme. Tai ehkä osaamme, mutta sivuutamme tuntemuksemme niin kauan kuin jaksamme porskuttaa eteenpäin.

Jos emme kuitenkaan kuuntele kehoamme ja mieltämme, seuraukset voivat olla lopulta vakavia, sillä stressin tiedetään lisäävän riskiä moniin eri sairauksiin ja pahentavan sairauksien oireita.

STRESSIÄ VOI VÄHENTÄÄ MONIN KEINOIN 

Suoraviivaisin tapa vähentää stressiä olisi tietysti stressin aiheuttajien poistaminen kokonaan. Myös stressikuorman vähentämiseen on annettu paljon hyviä neuvoja, kuten liikunta, luonnossa liikkuminen, riittävä uni ja lepo, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio, ihmissuhteiden vaaliminen, itselle mielekkäiden asioiden tekeminen ja asioiden turhan vatvomisen lopettaminen. Tämä kaikki on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Ensinnäkään et voi aina vaikuttaa ulkoisiin olosuhteisiin. Työpaikan vaihtaminen voi olla hyvä ajatus, mutta saatat päätyä lopulta ojasta aallikkoon, kun uudessakin työssä on yhtä kova kiire. Kotitilanteesi voi olla monella tapaa haastava: lapsesi ovat pieniä, parisuhteessa on ongelmia tai joudut ehkä huolehtimaan ikääntyneiden vanhempiesi asioista. Näistä vastuista ei voi irrottautua noin vain.

Toiseksi, ei kukkokaan käskien laula. On hankala ryhtyä yhtäkkiä nukkumaan ja lepäämään riittävästi, jollei saa unta tai jos levossakin mieli lähtee laukalle ja asiat pyörivät päässä. Ruokavaliotaan voi toki yrittää muuttaa terveellisemmäksi, mutta riittävän väsyneenä ajatus siitä, että pitäisi syödä terveellisemmin, uuvuttaa entisestään. Ihmissuhteetkaan eivät korjaannu tuosta vain, vaan niiden eteen pitäisi jaksaa tehdä töitä.

Kolmanneksi on helppo sanoa: ”Älä stressaa! Älä vatvo asioita! Älä huolehdi!” Jos on tunnollinen ja haluaa tehdä asiat aina mahdollisimman hyvin, on kovin vaikeaa olla stressaamatta, jos joutuu hoitamaan asioita kiireessä vasemmalla kädellä. Ja jos kantaa huolta tekemättömistä asioista, toimeentulosta, läheisistä… ei siitä huolesta pääse sormia napsauttamalla eroon.

Neljänneksi on vielä muistettava, että stressinpurkukeino voikin olla kaksiteräinen miekka, jota on osattava käyttää järkevästi. Jos päätät lisätä liikuntaa stressiä purkaaksesi, muista, että myös kehon fyysinen rasitus lisää stressiä. Keho ei erittele stressin lähdettä. Kovatehoinen liikuntasuoritus ei siis ole paras mahdollinen stressinpurkukeino, etenkään jos sinulla on palautumisvaikeuksia. Liikunta saa kyllä ajatukset muualle ja poistaa työpäivän aikana kertyneen työstressin, mutta vaarana on, että keho kuormittuu entisestään eikä palaudu pian sen enempää liikunnasta kuin muustakaan kuormituksesta.

MITEN STRESSI NÄKYY KEHON ENERGIOISSA?

Stressi, nykypäivän suurin uhka terveydelle, vaikuttaa väistämättä kehon energiakiertoon. Se voi vilkastuttaa energiakiertoa joillakin kehon alueilla, ja vastaavasti tukkeuttaa sitä toisilla. Jos ajatukset pörräävät päässäsi loputtomiin, on energiakierto pääsi alueella liian voimakasta. Jos pitkittynyt stressi saa sinut lamaantumaan, käyt niin sanotusti hitaalla ja aivosi ovat sumun peitossa, myös pään alueen energiakierto hidastuu.

Pitkittynyt stressi horjuttaa siis aina energiakierron tasapainoa, mikä ilmenee meillä jokaisella hieman eri tavalla. Toisella alkaa tulla fyysistä kremppaa tuki- ja liikuntaelimiin, toiset reagoivat päänsäryllä tai vatsa alkaa reistailla. Energiakierron olisi oltava tasapainossa, jotta elimistö toimisi tasapainoisesti. Vaikutus toimii molempiin suuntiin: energiakierron haasteet vaikuttavat kehoon ja mieleen, ja kehon ja mielen haasteet vaikuttavat energiakiertoon.

VOIKO PITKITTYNEESTÄ STRESSISTÄ PÄÄSTÄ EROON?

Hyvät uutiset: kyllä voi!
Huonot uutiset: se ei ole ihan helppoa – mutta onneksi siihen on keinoja! 

Kaikki edellä kuvatut keinot – riittävä liikunta ja lepo, monipuolinen ruokavalio, luonnossa liikkuminen, itselle mieluinen tekeminen, ihmissuhteiden vaaliminen jne. – ovat erittäin hyviä. Niitä kannattaa kuitenkin täydentää katkaisemalla stressireaktio useita kertoja päivässä viettämällä päivän mittaan hetkiä, joissa pyrit rauhoittamaan kehosi ja mielesi. Erilaisia vaihtoehtoja tällaisten pienten taukojen viettämiseen ovat

• hengitysharjoitteet. Voit opetella hengittämään kehoasi rauhoittavalla tavalla. Pitkittyneessä stressissä hengittäminen on pinnallista eli hengitysliike jää vajaaksi. Harjoitteiden avulla opit laajentamaan hengitysliikkeesi niin, että se ulottuu vatsanpohjaasi saakka. Hengitys voi olla tehokasta, mutta samalla luonnollista ja rauhallista.
• katseen siirtäminen kaukaisuuteen. Jos teet näyttöpäätetyötä, katse on hyvä siirtää aika ajoin kaukaisuuteen. Ota siis tavaksi nauttia hetki työhuoneesi ikkunasta avautuvasta maisemasta! Jos tämä ei ole mahdollista, voit lepuuttaa silmiäsi suuntaamalla katseesi aika ajoin alaviistoon keskittämättä sitä kuitenkaan yhteen tiettyyn pisteeseen.
• meditaatiotuokioiden muodossa vietetyt mikrotauot. Päivän aikana kannattaa viettää pieniä noin viiden minuutin mikrotaukoja. Olosijan hengähdyshetket sopivat mainiosti tähän tarkoitukseen! Meditaation avulla kehosi ja mielesi rentoutuvat hetkessä, kun uppoudut hetkeksi omaan rauhaasi ammentamaan voimaa sisältäsi.

Kannattaa muistaa myös energiahoidot, jotka ovat erittäin tehokas vastalääke pitkittyneeseen stressiin. Energiahoidolla aktivoidaan kehon omia palautumismekanismeja vaikuttamalla parasympaattiseen hermostoon. Sillä tasapainotetaan ja puhdistetaan energiakiertoa, ja poistetaan energiakierrossa olevia tukoksia. Energiahoito rentouttaa asiakkaan hyvin syvästi, ja osa hoidettavista myös nukahtaa hoitopöydälle. Kun parasympaattinen hermosto aktivoituu hoidon aikana, stressiputki katkeaa ja keho pääsee lepotilaan. Pitkittyneestä stressistä kärsivällä useamman hoidon sarja noin viikon välein tekeekin jo ihmeitä!

Tärkeintä on kuitenkin se, että hyppäät itse pois pitkittyneen stressin muodostamasta noidankehästä. Vaikka kaikki ei muutu yhdessä yössä etkä voi vaikuttaa kaikkeen, arjestasi löytyy varmasti monta stressiä vähentävää pientä asiaa, jotka voit ottaa ohjelmaasi. Ja jollet muuta keksi, ota yhteyttä Olosijaan, niin mietitään yhdessä, mitä asialle voidaan tehdä!